2 viikkoa mittarissa!

2 ihanaa pentuviikkoa takana! Paljon ei ole tarvinnut alun oman pienen hermoilun laannuttua puuttua mihinkään, Nappi on ollut ihana emo. Imettää , putsaa pentujen etu- ja takapäät ja laatikko on pysynyt ihan puhtaana ja pennut tyytyväisinä. Pennut lähinnä nukkuvat ja syövät mutta pientä orastavaa leikinalkua on ihan näin 2vko kohdalla ollut havaittavissa! Pennut on kasvaneet kohinalla ja ovat kaikki nyt 2-viikkoispäivänä saavuttaneet 1 kg painon, veljellä oli päivän etumatka, mutta tytöt tulivat tänään yhdessä rintamassa tämän rajapyykin yli.

Bio sensor ohjelma lähenee loppuaan, viimeiset viisi päivää on ärsytystestit menneet jotenkin rauhallisemmin, ainoastaan selinmakuulla pitäminen on kaikille vastusteltava asia ja useimmille myös pää alaspäin aiheuttaa protestiääniä. Selvästi pennut ovat kehittyneet ja tänään niitä onkin sen myötä ”kiusattu” kynsienleikkuun merkeissä. Kahden kohdalla joko temperamentti tai ehkä vain ajoitus meni nappiin että olivat rauhallisia koko toimenpiteen ajan (Mimmi ja Poju), muiden mielestä leikkaus oli ihan tyhmä juttu. Eka matolääke menee huomiselle, pennut saavat silloin kerta-annoksen ja Nappi saa 3 päivän axilur-kuurin tästä päivästä eteenpäin.

Pentujen silmät aukesivat muuten 4-5 päivää sitten, oli kyllä ihana näky! Kaikki on olleet myös jaloillaan, mutta vielä liikkuvat enimmäkseen ryömien toki.

Kolmas päivä – Bio sensor alkaa

Pennut näytti aamulla jotenkin vähän pyöreämmiltä kuin eilen. Lisäksi niillä on ollut ihan uusi ryömimisvaihde päällä 🥰. Eivät tietty vielä näe eikä kuule mitään niin suunta on välillä vähän väärä mutta aina löytävät takaisin Napin luokse jos Nappi on noussut ylös juodakseen tms.

Usein pennut päätyvät makaamaan nätisti vierekkäin ”parhaiden” nisien äärelle. Ihan kuin tänään olisi useammin siis paremmin järjestyksessä.

Tänään kun kävin töissä niin tarkkailin toisella silmällä pentuja ja hyvin näytti sujuvan! Kun näytin kuvaa työkaverille niin todettiin että pentusten tai ainakin jonkun häntä jo vähän vispaa ❤️. En muista että olisin aiemmin nähnyt.

Kotiin tullessani ajattelin että punnitsen pennut ja teen ne Bio sensor/super dog harjoitteet pentulaatikon laidalla. Ekan pennun sain tehdä ihan ok Napin vähän ihmetellessä. Seuraavan kohdalla Nappi lopuksi lempeästi vain nappasi pennun multa… Jatkossa treenataan kun Nappi on muualla, turha huolestuttaa mammaa. Oli toisaalta aika suloista nähdä kuinka suojelevainen se on ja kuinka nätisti se oli ottamassa pennun suuhun.

Pentujen painot nousevat tasaisesti, eilen reilu 20g ja tänään reilu 30g lisää edelliseen päivään verrattuna.

Nykyään nää nukkuu rauhassa välillä saatuaan maitoa. Eilen mielestäni vaan söivät ja möyrivät.

Varhainen neurologinen stimulaatio ”Bio Sensor”

Tällainen hieno juttu oli mennyt minulta ohi, mutta onneksi Eija vinkkasi. Helppo pentujen ekojen elinviikkojen ”treeniohjelma”, jonka tulokset kuulostaa niin hyviltä että todellakin aion tätä noudattaa.

Pennut syntyvät niin keskeneräisinä, että ehkä ei tarkemmin ajateltuna ole yllätys että ympäristön vaikutus on isompi kuin mitä alkuun ajattelisi. Jenkeissä armeija on kehittänyt ohjelman koirien varhaisen neurologisen kehityksen tukemiseen. Ohjelman nimi oli alunperin ”Bio Sensor” ja sittemmin ”Super Dog”. Sitä on tutkittu melko laajasti ja todettu toimivaksi. Oikein ajoitettu sopiva määrä stimulaatiota (ei liikaa eikä liian vähän) antaa kauaskantoisia vaikutuksia mm. koiran stressinsietoon, immuunipuolustukseen ja jopa sydän- ja verisuoniterveyteen. Ehkä jos tästä ei olisi aika selkeitä tutkimustuloksia, niin tätä olisi hankala uskoa näin hyväksi.

Ohjelmassa stimuloidaan jokaista pentua lyhyesti kerran päivässä lyhyen ajan (aikaa ei saa ylittää) elinpäivinä 3-16, eli 2 viikon ajan. Jokaisen pennun kanssayksitellen suoritetaan seuraavat tehtävät:

  1. Kosketusärsytys: pennun varpaidenvälejä kutitetaan pumpulipuikolla 3-5 sekunnin ajan. Pennun ei tarvitse reagoida kutittamiseen.
  2. Pystyasento pää ylhäällä: pentua pidetään tukevasti molemmissa käsissä pää pystyssä 3-5 sekunnin ajan.
  3. Pystyasento pää alas: pentua pidetään tukevassa otteessa pää alaspäin 3-5 sekuntia.
  4. Selinmakuu: pentua pidetään kämmenillä selkämakuulla 3-5 sekunnin ajan. Pentu saa nukkua.
  5. Lämpötilaärsyke: pentu lasketaan vatsalleen kostean, jääkaapissa säilytetyn pyyhkeen päälle 3-5 sekunnin ajaksi. Pentu saa liikkua.

Toki mahdollista että ihan perus kotikasvatus tuo samansuuntaisia hyötyjä, että ohjelman edut paremmin tulevat esille jos verrataan täysin stimulaatiotta jätettyihin pentuihin, mutta esim. tuo kylmälle altistaminen ei kuulu siihen ”normaaliin” pentujenpyöritykseen ja voisin kuvitella että se nimenomaan vahvistaa pentujen sydäntä. Ehkä sillä on oma merkityksensä että luonnossakin pienet sudenpennut altistuvat erilaisille ympäristötekijöille?

Varhaisen neurologisen stimulaation kauden jälkeen alkaakin sosiaalistamiskausi ja tuolloin pennut toki jo liikkuvat ja näkevät ja tutustuvat itsekin ympäristöön. Tämä noin 16 viikkoiseksi asti jatkuva kausi on varmasti vähintään yhtä tärkeä jolloin myös varottava sekä yli- että alistimulaatiota.

Tämä juttu on hyvin lyhyesti ja vähän väsyneenä kirjoitettu lukemani artikkelin (Breeding better dogs: Early neurological stimulation) pohjalta, missä myös viitteet tutkimuksiin.