Varhainen neurologinen stimulaatio ”Bio Sensor”

Tällainen hieno juttu oli mennyt minulta ohi, mutta onneksi Eija vinkkasi. Helppo pentujen ekojen elinviikkojen ”treeniohjelma”, jonka tulokset kuulostaa niin hyviltä että todellakin aion tätä noudattaa.

Pennut syntyvät niin keskeneräisinä, että ehkä ei tarkemmin ajateltuna ole yllätys että ympäristön vaikutus on isompi kuin mitä alkuun ajattelisi. Jenkeissä armeija on kehittänyt ohjelman koirien varhaisen neurologisen kehityksen tukemiseen. Ohjelman nimi oli alunperin ”Bio Sensor” ja sittemmin ”Super Dog”. Sitä on tutkittu melko laajasti ja todettu toimivaksi. Oikein ajoitettu sopiva määrä stimulaatiota (ei liikaa eikä liian vähän) antaa kauaskantoisia vaikutuksia mm. koiran stressinsietoon, immuunipuolustukseen ja jopa sydän- ja verisuoniterveyteen. Ehkä jos tästä ei olisi aika selkeitä tutkimustuloksia, niin tätä olisi hankala uskoa näin hyväksi.

Ohjelmassa stimuloidaan jokaista pentua lyhyesti kerran päivässä lyhyen ajan (aikaa ei saa ylittää) elinpäivinä 3-16, eli 2 viikon ajan. Jokaisen pennun kanssayksitellen suoritetaan seuraavat tehtävät:

  1. Kosketusärsytys: pennun varpaidenvälejä kutitetaan pumpulipuikolla 3-5 sekunnin ajan. Pennun ei tarvitse reagoida kutittamiseen.
  2. Pystyasento pää ylhäällä: pentua pidetään tukevasti molemmissa käsissä pää pystyssä 3-5 sekunnin ajan.
  3. Pystyasento pää alas: pentua pidetään tukevassa otteessa pää alaspäin 3-5 sekuntia.
  4. Selinmakuu: pentua pidetään kämmenillä selkämakuulla 3-5 sekunnin ajan. Pentu saa nukkua.
  5. Lämpötilaärsyke: pentu lasketaan vatsalleen kostean, jääkaapissa säilytetyn pyyhkeen päälle 3-5 sekunnin ajaksi. Pentu saa liikkua.

Toki mahdollista että ihan perus kotikasvatus tuo samansuuntaisia hyötyjä, että ohjelman edut paremmin tulevat esille jos verrataan täysin stimulaatiotta jätettyihin pentuihin, mutta esim. tuo kylmälle altistaminen ei kuulu siihen ”normaaliin” pentujenpyöritykseen ja voisin kuvitella että se nimenomaan vahvistaa pentujen sydäntä. Ehkä sillä on oma merkityksensä että luonnossakin pienet sudenpennut altistuvat erilaisille ympäristötekijöille?

Varhaisen neurologisen stimulaation kauden jälkeen alkaakin sosiaalistamiskausi ja tuolloin pennut toki jo liikkuvat ja näkevät ja tutustuvat itsekin ympäristöön. Tämä noin 16 viikkoiseksi asti jatkuva kausi on varmasti vähintään yhtä tärkeä jolloin myös varottava sekä yli- että alistimulaatiota.

Tämä juttu on hyvin lyhyesti ja vähän väsyneenä kirjoitettu lukemani artikkelin (Breeding better dogs: Early neurological stimulation) pohjalta, missä myös viitteet tutkimuksiin.