Wandan pennut syntyivät 6.12. itsenäisyyspäivänä aamuyöstä. 4 tervettä pentua + 1 pentu syntyi kuolleena. 3 pennuista on tyttöjä ja 1 poika. Pentujen hännän pituudet vaihtelevat Dean 1/3, Lara töpö, Arda 1/3 ja Nerida Pitkä. Kaikki pennut ovat ruskeita valkoisin merkein. Pennut painoivat syntyessään 208, 274, 310 ja 314 grammaa.
Tällä viikolla pennut täyttivät kuusi viikkoa ja oli isoja juttuja! Tiistaina käytiin eläinlääkärissä tarkastamassa pennut ja laittamassa mikrosirut. Reissu meni hyvin ja moitteitta! Ei ollut kuljetusboksia, mutta hyvin pärjäsivät takaluukussa eikä kukaan tipahtanut eläinlääkärin pihaan tms katastrofia vaikka nää on aika hulivilejä. Autossa ei kuulunut pennuista pihahdustakaan ja kotimatkalla haettiin vielä lapset päikystä ja eftiksestä.
Eläinlääkärin pihassa
Keskiviikkona sain laitettua kennelliitolle pentueilmoituksen ja lopulta päätettyä myös nimet. Ehti jo tulla ihan epätoivoinen fiilis että mitä jos en keksikään mitään kun en ole alunperinkään lähtenyt perinteisellä aakkossysteemillä nimeämiseen. Valitsin sitten lopulta tohtoriteeman kun nyt sekä äiti- että isäkoiran emäntä on alalla ja suurin osa pentujen tulevista omistajistakin. Rekisterikirjoja ei vielä ole mutta pennut löytyvät jo jalostustietokannasta ?.
Vasta tällä viikolla varmistui myös pentujen tulevat omistajat! Edellisillä kerroilla päätös on ollut selvä jo heti syntymän jälkeen mutta nyt oli ehkä useampi kysyjä ja taka-alalla toive että saisin kaikki pennut koteihin missä koirakokemusta pidemmältä ajalta entuudestaankin. Toki kaikki ottavat joskus ekaa koiraansa eikä pitkäkään koiratausta tuo automaattisesti varmuutta, mutta joka tapauksessa hiljaa hyvä tuli ja pennuille nyt kodit, jotka tuntuvat todella sopivilta! Lupsakasta ulkomuodosta huolimatta perro on aika vaativa pakkaus ja näillä pennuilla hyvä mahdollisuus oikeissa käsissä tulla ihania avoimia ja reippaita vesikoiria, sellaisia mitä tarvitaankin! En ole itse ilmiöön juurikaan törmännyt, mutta liian usein kuulee perrojen vähän huonosta maineesta, joka kovasti poikkeaa tavoitteesta. Rähisevän ja aran koiran kanssa arki on varmasti haastavaa!
EIlen pennut täyttivät 6 viikkoa ja oli hartaasti odotetun pentuetestauksen ensimmäinen mahdollinen päivä. Sain testaajaksi 10v takaisen pentueen aikoinaan testanneen Kikka Pitkäsen (koirakoulu Koirankuje). Oli kyllä kuin palkinto itselle saada kokenut ja koulutettu testaaja tutkimaan ja pohtimaan pentuja kanssani koko illaksi. Toki tässä viimeisen 1-2 viikon aikana on ruvennut tulemaan esille eroja pentujen luonteissa, mutta onhan tämä ihan eri asia saada ulkopuolinen ja puolueeton, pennuille vieras ihminen tekemään standardoidut testit. Testit tehtiin meillä kotona alakerran huoneessa missä pennut eivät ole lainkaan käyneet eikä Nappikaan juuri koskaan oleskele. Kaikille saatiin mukavat tulokset ja Kikkakin sanoi kivasti että ”tämä pentue kyllä kannatti tehdä”.
Sitten alkoi pähkäily että kuka menee sitten kenellekin ja tänään sekin palapeli sitten saatiin valmiiksi. Ostajat on siis olleet tiedossa kaiken aikaa ja tulevat kutsumanimetkin, mutta halusin odottaa pentuetestiin asti että saan valittua mahdollisimman hyvin sopivan kodin jokaiselle ja ainakin tällä hetkellä olen enemmän kuin tyytyväinen. Poju on ollut menossa isän hoiviin, joten siinä ei toki mitään valitsemista ollut.
Eilen sain myös viralliset nimet lopulta lyötyä lukkoon ja ne tulevat nyt tässä (rumpumusiikkia, maestro!):
Eikä tässä vielä kaikki… Tänään kävimme eläinlääkärissä. Matka meni ihmeellisen hyvin, ajattelin että hätääntyvät ja vinkuvat, mutta kukaan ei inahtanutkaan. Perillä olivat sitten toki vähän ihmeissään että mikäs paikka tämä on. Tosi mukavan oloinen eläinlääkäri tutki jokaisen pennun eikä mitään moitteen sanaa ollut ja sitten laitettiin sirut. Eilen testissä todettiin että kukaan ei reagoinut kivulle, mutta eivät reagoineet myöskään mikrosirun kieltämättä aika ison näköiseen neulaan (mallia kaukalo).
Eläinlääkärireissun jälkeen sain viimeisteltyä rekisteröinnin Kennelliittoon ja on nämä Kennelliiton systeemit kyllä aika hienot kun siinä ei kauan mennyt että sain pentueen näkyville jalostustietokantaan. Jalostustietokanta lienee edelleen täysin vertaansa vailla koko maailmassa, missään ei ole näin hienoja ja avoimia tietokantoja kuin meillä! Eli siellä ne nyt seisovat, uudet Ferrafox-pennut upeine vanhempineen, virallisine nimineen ja rekisterinumeroineen.