Pohdintoja ruokinnasta

Paras tapa perehtyä aiheeseen on kirjoittaa siitä itse. Tollerien kanssa tiineen koiran ruokinta oli helppoa, annoin laadukasta pentunappulaa ja homma oli sillä selvä, kaikki meni hienosti ja priimaa tuli. Koirat söi aina heti kaiken mitä niille antoi. Nappi onkin ruokailun osalta aivan toista maata. Nappulat on olleet sen pääasiallinen ravinto. Laiska emäntä ja terve, vaikkakin ajoittain paastoava koira, niin en ole aiemmin edes miettinyt vaihtoehtoja. Nyt kun tiineyden noin alkupuolella tuli selvää ruokahaluttomuutta, niin iski pieni huoli että jotain muuta kokeiltava ja jostain muistin Mushit, että on olemassa helppo vaihtoehto raakaruokintaan ja kun se maistui, oli siistiä ja helppoa, niin sillä on jatkettu.

Olenkin pohtinut että kun kuivaruualla ruokittu tiineenä oleva narttu siirretään pentunappulalle, niin miten pitäisi toimia Mushin kanssa? Sain tähän hyviä vinkkejä Mushilta (kiitettävää asiakaspalvelua!), että piti ruveta itse tarkastamaan asioita ja kokoan ne nyt tähän niin jää itsellekin paremmin mieleen.

Suosituksena olisi Mushin täysravinnot mukaanlukien Vaisto Wild, jossa sinkkiä ilmeisesti paremmin kuin muissa ja noin 10% ravinnosta olisi hyvä olla kananmunaa, sisäelimiä, luita ja jotain Vainu-sarjan raakaherkkuja. Luuta sisältävät tuotteet pitää kuitenkin kaikki jättää pois pari päivää ennen synnytystä ja tämän perinataalivaiheen helpoin ratkaisu olisi varmaan juuri julkaistava Hellä-sarjan luuton täysravinto ja sitten voi taas palata Vaistoon. Tässä viimeisten viikkojen aikana ei ole tarvetta tarjota lisäkasviksia tms, vaan tavoite on pitää ruoka aika energiatiheänä, koska määrät eivät ison vatsan kanssa välttämättä ole niin isoja (Nappi toisaalta kyllä tuntuu jaksavan kun maku on kohdillaan).

Sinkistä luin, että vaikka sitä ilmeisesti saa täysravinnosta ja vielä hyvässä muodossa, niin sitä ehkä olisi syytä lisätä kuitenkin vaikka muiden ravinteiden luottaisikin tulevan muualta? Toisaalta liikakaan ei ole hyvästä niin ehkä riittää jos lisää poron osuutta (vaisto wild) ja sisäelinseosta. Tämä vaihtoehto itselle varmaan mieluisin.

Ainut lisä mikä toistaiseksi tuntunut niin hyvältä ettei uskalla ilmankaan olla on omega 3 DHA:ta sisältävä Nutrolin pentuöljy, jota suosittelen pennuillekin noin 6-12kk ikään asti. DHA:sta oli ihan hyvän kuuloisia tutkimuksia, joissa oli todettu että ravintolisää saaneet pennut olivat oppimiskykyisempiä kuin ne jotka ei sitä saaneet ja lisäksi se vähentää atopia/allergiariskiä. Hiirillä DHA vähensi myös eroahdistusta, mutta hiiritutkimuksien perusteella ei toki voi kovin paljon johtopäätöksiä tehdä.

Täytyy sanoa että niin laaja tämä ruokintapuoli tieteenalana vaikuttaa olevan, etten mitenkään ehdi ihan kaikkeen perehtyä. On vain luotettava riittävän hyväksi arvioimiini lähteisiin ja ajatella ettei näillä ohjeilla ainakaan ihan metsään mennä ja vaihtoehdotkin on niukat. Paraskin nappula on kuitenkin tehty ei-kotimaisesta epämääräisestä lihasta ja on vahvasti prosessoitua, että ainakin tiineelle nartulle ja kasvavalle pennulle haluaisi mielummin jotain parempaa vaikka toki samalla todettava että kaikki tähänastiset omat koirani ovat nappulalla kasvaneet ja kaikki ovat olleet erinomaisen terveitä. Ja sit olisi toki oma ruokavalio järkevä saada yhtä laadukkaaksi ja kuin koiran…

Ja juu, tämä blogi on niin pienelle yleisölle suunnattu, ettei todellakaan ole mitään kaupallista yhteistyötä kenenkään kanssa :-).

Varhainen neurologinen stimulaatio ”Bio Sensor”

Tällainen hieno juttu oli mennyt minulta ohi, mutta onneksi Eija vinkkasi. Helppo pentujen ekojen elinviikkojen ”treeniohjelma”, jonka tulokset kuulostaa niin hyviltä että todellakin aion tätä noudattaa.

Pennut syntyvät niin keskeneräisinä, että ehkä ei tarkemmin ajateltuna ole yllätys että ympäristön vaikutus on isompi kuin mitä alkuun ajattelisi. Jenkeissä armeija on kehittänyt ohjelman koirien varhaisen neurologisen kehityksen tukemiseen. Ohjelman nimi oli alunperin ”Bio Sensor” ja sittemmin ”Super Dog”. Sitä on tutkittu melko laajasti ja todettu toimivaksi. Oikein ajoitettu sopiva määrä stimulaatiota (ei liikaa eikä liian vähän) antaa kauaskantoisia vaikutuksia mm. koiran stressinsietoon, immuunipuolustukseen ja jopa sydän- ja verisuoniterveyteen. Ehkä jos tästä ei olisi aika selkeitä tutkimustuloksia, niin tätä olisi hankala uskoa näin hyväksi.

Ohjelmassa stimuloidaan jokaista pentua lyhyesti kerran päivässä lyhyen ajan (aikaa ei saa ylittää) elinpäivinä 3-16, eli 2 viikon ajan. Jokaisen pennun kanssayksitellen suoritetaan seuraavat tehtävät:

  1. Kosketusärsytys: pennun varpaidenvälejä kutitetaan pumpulipuikolla 3-5 sekunnin ajan. Pennun ei tarvitse reagoida kutittamiseen.
  2. Pystyasento pää ylhäällä: pentua pidetään tukevasti molemmissa käsissä pää pystyssä 3-5 sekunnin ajan.
  3. Pystyasento pää alas: pentua pidetään tukevassa otteessa pää alaspäin 3-5 sekuntia.
  4. Selinmakuu: pentua pidetään kämmenillä selkämakuulla 3-5 sekunnin ajan. Pentu saa nukkua.
  5. Lämpötilaärsyke: pentu lasketaan vatsalleen kostean, jääkaapissa säilytetyn pyyhkeen päälle 3-5 sekunnin ajaksi. Pentu saa liikkua.

Toki mahdollista että ihan perus kotikasvatus tuo samansuuntaisia hyötyjä, että ohjelman edut paremmin tulevat esille jos verrataan täysin stimulaatiotta jätettyihin pentuihin, mutta esim. tuo kylmälle altistaminen ei kuulu siihen ”normaaliin” pentujenpyöritykseen ja voisin kuvitella että se nimenomaan vahvistaa pentujen sydäntä. Ehkä sillä on oma merkityksensä että luonnossakin pienet sudenpennut altistuvat erilaisille ympäristötekijöille?

Varhaisen neurologisen stimulaation kauden jälkeen alkaakin sosiaalistamiskausi ja tuolloin pennut toki jo liikkuvat ja näkevät ja tutustuvat itsekin ympäristöön. Tämä noin 16 viikkoiseksi asti jatkuva kausi on varmasti vähintään yhtä tärkeä jolloin myös varottava sekä yli- että alistimulaatiota.

Tämä juttu on hyvin lyhyesti ja vähän väsyneenä kirjoitettu lukemani artikkelin (Breeding better dogs: Early neurological stimulation) pohjalta, missä myös viitteet tutkimuksiin.

MyDogDNA – geenitestituloksia

Mielenkiinnosta tiedettä kohtaan teetin Napista MyDogDNA geenikartoituksen. Geneettinen terveysindeksi oli 107, eli keskimääräistä parempi kokonaistulos. Kaikkien testissä tutkittujen kymmenien sairauksien osalta Nappi oli terve (ei kantaja). PRA:n osalta Nappi oli geenitestattu jo aiemmin terveeksi, mutta nyt tuli tulos myös espanjanvesikoirilla esiintyvästä hyperurikosurian ja NAD:n osalta, että terve on eikä Napin pennuillekaan voi siten tulla mitään näistä sairauksista. Harvinaisia sairauksia toki nämä kaikki, mutta kurjia jos osuu kohdalle.

Monimuotoisuuslukema oli hitusen puhdasrotuisten koirien keskiarvoa parempi, mutta alle rodun keskiarvon.

Jotkut tulokset toki olivat testaamattakin selviä, Napilla on pitkä häntä ja luppakorvat :).

Loimua ei valittu monimuotoisuusindeksien perusteella tai mydogdna:n tarjoaman matchmaking-palvelun avulla (sellainenkin siis on), mutta toiveissa toki on, että yhdistelmän vähäisen sukusiitoskertoimen ansiosta monimuotoisuus seuraavassa sukupuolessa on vielä parempi. Loimun tulokset tulevat myöhemmin ja toivottavasti jonkun pennunkin tulokset tulee vielä selvitettyä.

Testi mittaa koirasi monimuotoisuuden useasta tuhannesta perimän kohdasta. Monimuotoisuus lasketaan niiden kohtien perusteella, joissa koirasi on heterotsygootti, ts. kohdista, joissa se on perinyt erilaisen alleelin sekä emän että isän puolelta. 
https://www.mydogdna.com/

Progesteronitulokset ja kiiman eteneminen

25.7.2019 Napin juoksut alkoivat
1.8.2019 Progesteroni 1.06ng/ml
5.8.2019 Progesteroni 3.36ng/ml
8.8.2019 Progesteroni 11.60ng/ml

Napin näytteet tutki Movet

http://therio.vetmed.lsu.edu/caninecyclegraphP4LHrelativedays.jpg

Astutukset olivat 8.8.19, 9.8.19 ja 11.8.19. Oheisen käyrän perusteella voi arvioida, että 11.8. progesteroni todennäköisesti oli jo niillä rajoilla että kohdunsuu oli menossa kiinni, mutta vielä Napin häntä kääntyi vaikkei yhtä välittömästi kuin edellisinä päivinä. Turvotus oli selvästi myös laskusuunnassa jo.

Laskettu aika

Koirat kantavat pentujaan noin 63 päivää. Koska tykkään tarkastaa mitä asioista on tutkittu, niin etsin aiheesta tieteellisen kirjoituksenkin.

In that study, day 0 was defined as the first day that serum progesterone was ≥ 1.5 ng/mL and was followed by a progesterone concentration ≥ 3.0 ng/mL on the next day sampled. Parturition date was estimated as 65 d from day 0.

Napin progesteronituloksista 0-päiväksi saadaan 5.8.19 (progesteroni 3.36ng/ml) ja tämän myötä laskettu aika on keskiviikkona 9.10.2019.

Katsotaan sitten miten hyvin piti paikkansa!